Aamulla suuntasin Vantaan toiseen kolkkaan Fazerilaan. Ammattitaitoiset oppaat johdattelivat meidät vieraat namulaarien ääreen. Mikä huojennus, että suklaapavuissa todellakin on näitä pehmeitä kasvirasvoja, jotka ovat nyt niin ajankohtaisia. Mutta hei - miksi ne joutuvat verottajan erikoiskäsittelyyn? Sokeriako tässä verotetaan - pehmeät kasvirasvathan ovat niitä suositeltavia vaihtoehtoja? Sitä paitsi suklaan ja karkkien mielenterveydellsitä merkitystä ei pitäisi aliarvioida. Nehän ovat mitä suurimmassa määrin terveysvaikutteisia elintarvikkeita.
Toisaalta tänään tuli todetuksi, että karamelleilla on rapauttava vaikutus opiskelumotivaatioon. Ehkä ne verot ovat kuitenkin hyvästä.
Iltapäivä vierähti metsällä. No ei sittenkään, vaan metsässä. Rasteja oli mukava kylvää ympäri syksyistä maisemaa löytäjien iloksi. Suunnistus on loistava laji ja ihmettelen, miksei se kuulu harrastusvalikoimaani. Jokaisena alkavana syksynä voisi listata uusia mukavia harrastuksia ja arpoa niistä itselleen jonkin hauskan vuodeksi kerrallaan. Entisten harrasteiden poistaminen voisi kyllä olla liian vaativa ponnistus, tai sitten sekin pitäisi arpoa tyyliin ensi keväänä en ratsasta, en pelaa tennistä tai käy kuorossa. Ei, se tekisi liian tiukkaa paitsi pakon edessä. Juokseminen ei onneksi ole harrastus.
Metsässä oli todella hiljaista ja kaunista. Syksystä on tulossa yksi lempivuodenajoistani kevään, kesän ja talven lisäksi. Siis syksy ei ollut aiemmin suosikkilistalla. Varsinkin haapojen punomat lehtimatot ovat upeita, kulkijan eteen avautuu odottavan hiljainen maisema. Pian tulee aika, jolloin paljaat puunrungot seisovat pysähtyneinä, vain muutamat vesipisarat nuokkuvat oksistossa ja kostea sadesumu verhoaa alleen kaiken, vääjäämättömästi. Sitä seuraavat kuura-aamut ja ensimmäiset lumihiutaleet, jotka leijailevat ilmassa kuin tunnustellen, voisiko talvi jo vähitellen alkaa...
On mukava huomata toistuvuudet ja samalla iloita aina uudelleen luonnon pienistä ihmeellisyyksistä.
Veikkaan muuten, että tänä vuonna ensilumi putoilee maahan 27. lokakuuta. Millähän palkitsen itseni, jos veikkaus toteutuu?
Aika palata dekkarin ääreen. Eihän sitä ole luettu kuin neljättä kuukautta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit tänne - jos et käytä omaa nimeäsi, keksi edes hyvä nimimerkki!